sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Vatsuri

 Entisen huonon olon lisäksi iski vatsuri. Edellisyönä heräsin kun vatsa mourusi kuin vanha pulsaattoripesukone ja siitähän tuli kiirus vessaan. Siellä sitten vietinkin suurimman osan yöstä välillä lattialla huilaillen ja kattopanelin oksanreikiä laskellen ja välillä itse toimituksessa istuen. Veti todella naatiksi tuo yö. Eilisen päivän ja jopa viime yönkin nukuin lähes putkeen, mitä nyt sohvajoogan katkaisi välillä ripakka hip-hop wc- istunnolle. Pientä lämpöäkin nousi ja silmät sekä pää olivat arkoja. Olotila-arvio oli surkea-.

Eipä tänä aamupäiväkään ole vielä ihan voittajaolo, mutta vähän parempaan suuntaan ollaan sentään menossa. Kiitos rk ja Sanna tsemppailusta viime postauksessa, nyt se piristää.
Vaikka kovasti tekisi mieli "unohtaa" tuo viimeinen sytotiputus kaipa se vielä kestetään. Ehkä nämäkin koettelemukset muistot kultaa, kuten monet muutkin elämän vastoinkäymiset, ei ne sitten myöhemmin muisteltuina niin kamalan kamalia ollutkaan.

3 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Voi pyhä vatsatauti sentään.. Ei sua nyt helpolla päästetä. Pentele!
Muutenkin heikkoon oloon lisätään vielä tuokin. Höh.
On sulla nyt ollut alamäkeä..mutta muistathan, että alamäen jälkeen tulee aina jossain vaiheessa ylämäki :) Jos se vaikka tulisi jo ensi viikolla.

Leen@ kirjoitti...

Oih, vatsatauti on yksi kurjimmista perusterveellekin. Sinut se vetää varmasti todella naatiksi. Minulle ainakin annettiin aika tarkat rajat oksentamisen ja ripulin suhteen, jolloin pitää lähteä lääkäriin.

Minulla onneksi Primperan ja Imodiun toimivat nopeasti ja hyvin. Vaikka jälikikäteen unohtaa monet vaivat, ei se silti siinä kokemishetkellä helpota oloa, vatsatautia ainakaan.

Halaus täältä!

tiina kirjoitti...

Voi, ihan niin kuin syöpä ja sytostaatit eivät riittäisi, vaan lisäksi pitää kestää vielä näitä perustauteja. Vatsatauti todella on inhottava, sitä laatua lapsiperheessä on koettu muutaman kerran vuodessa, ja jotkin taudit ovatkin olleet legendaarisia koettelemuksia (kuten norovirus pienessä hotellihuoneessa koko perheen voimin kesken kesähelteiden ja lomamatkan).


Onneksi suuntasi on jo sängynpohjalta ylöspäin. Kovasti toipumista toivottelen ja mukavaa alkavaa viikkoa! Yksi enää, sitten se on ohi.