lauantai 19. lokakuuta 2013

Syksyn päivitys

Pientä päivitystä pitkästä aikaa.
Syksyn olen keskittynyt kunnon kohotukseen, liikuntaa vähintäin kolmesti viikossa. Zumbaa, pilatesta, joogaa, kuntosalia ja ulkoilua on ollut ohjelmistossa. Lisäksi fysioterapiaa 15 kerran kuuri. Pikku hiljaa tuntuu, että yleiskunto on kohentumaan päin, jaksaminen on lisääntynyt ja samalla yleinen vireystilakin on noussut. Painokin on hitusen laskenut, siis vain hitusen.
Kahden viikon päästä on rintakorjauksen lopputarkastus kirurgisella. Mielestäni kaikki on mennyt ihan hyvin ja olen tyytyväinen lopputulokseen. Nyt kun tatuointikin on parantunut, rinta on ihan kelvollinen. Onhan se vähän eriparia toisen kanssa, mutta niinhän monella on luonnostaankin.
Anoin vuorotteluvapaata ja se myönnettiinkin. Ensi syksynä aloitan ja pidän kolmessa jaksossa 12kk vapaata. Odotettavissa on omaa aikaa ja lepoa. Nam.


perjantai 2. elokuuta 2013

Auts

Eilen kävin TYKSissä uuden nännin tatuoinnissa. Oikein mukava sairaanhoitaja teki työn, lopputulos on vielä rasvalapun alla, joten vielä en tiedä tuliko hyvän värinen nänni. Vaikka alueelle levitettiinkin puudutussalvaa, tatuointi sattui paljon enemmän, mihin olin varautunut. Nyt, kun aihe on itselle ajankohtainen ja lämpimät ilmat sallii ihmisten keveän pukeutumisen, olen huomannut millainen villitys tatuoinnella vartalon kuvittaminen oikein onkaan. Naisillakin on suuria koko käden, selän tai rinnuksen, joillakin jopa nämä kaikki, peittäviä tatuointeja. On siinä ollut kärsimystä ja aivan turhuuden, joskus tuntuu jopa tyhmyyden takia.(ei ne kuvat monestikaan ole mitään taideteoksia).  

Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua teille !

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Kolmen vuoden kontrolli oli viime viikolla. Mammot ja ultrat näyttivät kuulemma hyviltä, joten taas voi suunnata ajatukset kohti kesää ilman peikkoja polulla.  Tässä kolmannen vuoden kontrollissa ei ole lainkaan lääkärikäyntiä, vaan kuvien jälkeen saan Tamofen reseptin postissa kotiin. No, eihän ne lääkärikäynnit kovinkaan perusteellisia tutkimuksia ole sisältäneet, mutta olisi se silti ollut kiva jos joku olisi kysynyt vointia ihan kasvokkain. Tämä on taas jokin säästökeino, sairaalat on ilmeisesti helisemässä syöpähoitojen kanssa. Uusia tapauksia tulee pilvin pimein, eikä hoitoresursseja ole lisätä. No, tietysti uudet sairastuneet pitääkin olla etusijalla ja nämä kontrollit voi viedä läpi kevyemmin. Onneksi pääsee vielä kuvattavaksi, ettei siitäkin ole säästetty. Oikein aurinkoista ja lämmintä kesää kaikille, siitähän saimme kojikset viime viikonloppuna.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Syylä povessa

Nyt on tikit poistettu (ainakin lähes kaikki) - kirurgi oli tehnyt niin tiukat tikit, että niiden poisto ei ollutkaan ihan helppoa. Työterveyshoitajia oli kaksikin erinäköisillä saksilla ja veitsillä, luupilla ja taskulampulla varustettuna tikkejä poistamassa ja nyt minusta tuntuu, että pari tikkiä jäi kuitenkin vielä paikoilleen. Onneksi tikkien poisto ei sattunut yhtään, koska rinnassa on edelleenkin vain vähän tuntoa. Hoitajat kyllä kyselivät monesti sattuuko.Hoitajat olivat molemmat niin tohkeissaan, että taisin olla päivän potilas kaikkien flunssaisten sairasloman hakijoiden joukosta.Tikkien lähdön jälkeen leikkaushaavat paranivat hyvin.

Nyt, kun uusi nänni on paikoillaan, mutta ilman väriä, se näyttää ihan isolta syylältä keskellä tissiä. Tatuointi varmastikin parantaa illuusiota. Mielenkiinnolla odotan lopputulosta.

Aurinkoisia kevättalven päiviä.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Italialaista disainia

Kuulumisia pitkästä aikaa.
Viime vuoden loppu ja tämän vuoden alku luikahtivat ohi lähes ulkona blogien maailmasta.
Isäni kuoli marraskuun lopussa. Hautajaisten järjestelyissä ja jäämistön selvittelyssä menikin kaikki liikenevä aika eikä blogien päivitykseen juurikaan löytynyt energiaa.

Vuosi sittenhän minulle tehtiin uusi rinta vatsan peitteistä ja olen ollut nännijonossa jo lähes hoitotakuun rajaaman ajan.Viime perjantaina sain puhelinsoiton sairaalasta, että olisi tarjolla peruutuspaikka nännin tekoon Raision sairaalassa. Tietysti halusin tarttua tähän pikaiseen aikaan ja eilen tuo operaatio suoritettiin. Kirjoituksen otsikossa viittaan leikkauksen suorittaneeseen kirurgiin, joka oli komea italialainen nuorimies. Eipähän jokaisen naisen rinnassa olekaan italialaista disainia olevaa nänniä ;-)
Sairaalareissussa menikin koko eilinen päivä, vaikka päiväkirurgisesti homma hoidettiin. Aamulla oli määrä ilmoittautua kello kahdeksaksi sairaalaan ja sairaalavaatteissa odoteltiin vuoroamme useampikin leikattava. Välillä käytiin saamassa tussipiirroksia leikattaviin kohteisiin, saatiin esilääkityksiä ja selailtiin lehtiä.
Leikkaussalissa kurjinta oli tipan laittaminen. Taaskaan sopivaa suonta ei tahtonut löytyä ja kahden hoitajan kaiveltua aikansa paikalle kutsuttiin nukutuslääkäri, joka sentään toisella yrittämällä sai tipan paikoilleen. Sitten sainkin rentouttavaa troppia ja loppu sujuikin mukavasti. Toista tuntia kimpussani hääri kaksi kirurgia, tämä Salvatore muotoili nänniä ja toinen korjaili koirankorvaa lonkallani (= vatsasiirteen leikkauksessa "kavennus" ei ihan mennyt hyvin, vaan lonkalle jäi sellainen ylimääräinen tiitti). Tikkien ja teippausten jälkeen pääsinkin aamukaffelle ja sämpylälle, tarjosivat vielä konjakkiryypynkin. Henkilökunta oli tosi ystävällistä ja palvelu pelasi. Tämän päivän olen vielä viettänyt saikkua, mutta huomenna alkaa taas työt.
Nyt odotellaan viikon päästä tikkien poistoa ja jonotellaan nännin tatuointia.

Hyvää ystävän päivää kaikille lukijoille ja voikaahan hyvin.