Talvilomalla

Talvilomaviikko alkaa olla jo loppusuoralla. Pakkasta on ollut vähän liian paljon, jotta olisin täysin voinut nauttia lumisesta luonnosta ja auringonpaisteesta. Vaikka muutoin toppaisikin itsensä miselinukoksi, naama jäätyy silti.  Lomapäivät  ovat sujuneet hyvin verkkaisesti, kotona möllötellessä ja sukkaa kutoessa. Kirjaimellisesti.
Jonkillainen alavire on päällä, enkä oikein tunne olevani täydessä terässä. Mahtaakohan olotila olla enää koskaan samanlainen kuin ennen hoitoja. Kaikenlaisia epämääräisiä tuntemuksia on pitkin päivää ja väsymys on jatkuva. Onko tähän nyt sopeuduttava, että elo on nyt tästä lähin tällaista vai vieläkö toipuminen on kesken? Sanotaan, että naisen elimistön kestää palautua raskaudesta kaksi vuotta, kauankoahan kestää toipua syöpähoidoista?

Hyvää ystävänpäivää !

                

Iloitaan huomenna kaikista ystävistämme.
           Kiitos kanssakulkijoille!                 

Kirpsakkaa keliä

Heips
Terveisiä täältä hyytävästä pakkaskelistä.
Taas on vierähtänyt tovi kuulumisten päivityksestä. Arki junnaa tasaisena, joten paljoa ei uutta kirjoitettavaa ole ilmaantunut. Elämä on taas sitä samaa jatkumaa: aamulla väsyneenä ylös- pikaiset kaffet- poikien herätys ja naputus: syöppäs nyt, pueppas nyt, kampaahan tukka, missäs on sun hanskat, muista ottaa reppu- sitten töihin- naputtele päivä tietokonetta, välillä ruokatauko ja kaffepaussi- kotiin, tee ruuat, vahdi läksyt, lataa pyykkikone, järjestele paikkoja ja pientä tv: n töllötystä- iltapalaa pojille ja naputusta; syöppäs nyt, aamulla on aikainen herätys, pueppas nyt se yöpuku, pese hampaat ja hoida vessahommat- onko nyt varmasti kaikki huomiset kirjat repussa?, kun trio on pedissä on hetki aikaa pilkkiä taas tv:n äärellä ja sitten on aika laittaa itse maaten- herää klo 24, herää klo 02 valveilla 1-2 tuntia, herää klo 05 ja joko vielä pieni nukahdus tai vääntelehtimistä kello kuuteen ja taas väsyneenä ylös. Tätä samaa taas seuraavana päivänä.

Onhan se onni, että on terveet pojat, vakituinen työ, terveyttä sen hoitamiseen ja taattu toimeentulo, mutta jotenkin tuo pakonomainen , muottiin valettu päivärytmi välillä tuntuu vähän tympeälle.

Kaiketi nuo huonosti nukutut yöt nahistuttavat pikkuhiljaa. Jatkuva väsymyksen tunne lannistaa.
Ensi viikolla on työkokeilun tiimoilla taas seurantakäynti työterveyslääkärille- täytyy muistaa pyytää verikokeille, jotta saadaan poissuljettua syyt, joita ei sanota ääneen, vetämättömälle olotilalle.
Tulispa nyt jo kevät, tämä jatkuva pakkassääkin alkaa jo ottamaan pannuun.

Tulihan mutinaa kerrakseen.
Voikaahan hyvin kaikki kanssasisaret ja muutkin lukijat.