Yksin kotona

Kuvan nappasin viime viikonloppuna mökkirannassa.

Tämän viikon olen kotona ihan yksikseni. Kaksoset ovat partion kanssa viikon purjehduksella ja esikoinen on miehen ja Ainon kanssa mökillä remontoimassa. Ennen olin aina vähän peloissani jos jäin ihan yksin taloon, mutta nyt olen oppinut nauttimaan siitä, ettei tarvitse passata ketään, vaan saa touhuilla omiaan ja ihan omaan tahtiinsa. (Työ nyt vähän haittaa omia touhuja). Nyt kun on niin lämmin ei tee mieli edes kokata mitään vaan hain kaupasta valmiita salaatteja ja muuta helppoa murkinaa. Mutta onhan se sitten taas mukavaa kun porukat palaavat kotiin.

Juhannusta

Juhannusruusut ehtivät jo kukkia meillä, mutta tässä kuva pioneista , mitkä kukoistavat juuri tällä hetkellä.

Alkukesä on mennyt huomaamatta. Pieniä projekteja olen puuhaillut, mutta muutoin aika on vain jotenkin hurahtanut. Syöpähoitojen vuositarkastuskin oli ja meni, eikä onneksi aiheuttanut mitään suurempia väristyksiä. Kaikki oli tutkimusten mukaan kunnossa. Korjausleikkausta varten ollut kirurgin konsultaatioaika on lykkääntynyt jo monesti, koska kirurgi on ollut estynyt. Nyt tämän hetkinen aika on heinäkuun alussa, mutta katsotaan toteutuuko se. Itse korjausleikkaukseen en kyllä voi mennä ennen kuin ensi vuoden alussa, koska meillä töissä on syksyllä tulossa suuria uudistuksia ja haluan olla mukana niihin liittyvissä koulutuksissa.

Yksi unelma on taas toteutunut, me hankittiin purjevene. Meri on ollut aina minulle tärkeä ja nyt päästään reissaamaan koko perhe pienille purjehdusretkille kun veneessä on makuupaikat viidelle.

Kuvassa vene vielä telakalla ilman mastoja, mutta nyt olemme jo vähän kokeilleetkin että se kelluu.

Nyt toivotan teille kaikille oikein kivaa Juhannusta!

Osa-aikalisä

Tänään tuli ammattiliittoni Pardian jäsenlehti ja siinä pisti silmään artikkeli osa-aikalisästä. Tämä työn keventämismuoto on ainakin minulle aivan uusi asia.
Osa-aikajärjestelmä mahdollistaa henkilön siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Systeemi toimii samalla periaatteella kuin vuorotteluvapaakin- työajan vähennetylle osalle pitää palkata työtön työnhakia, muttei välttämättä samaan työtehtävään mistä työaikaa on vähennetty.

Lisän maksamisen edellytyksenä on sopiminen työnantajan kanssa asiasta, työ-ja elinkeinotoimiston suostumus (maksavat lisän) ja että henkilön kokoaikainen palvelusuhde on kestänyt vähintäin vuoden ennen osa-aikatyöhön siirtymistä. Työaikaa tulee vähentää 40-60 prosenttiin kokoaikatyöstä. Työnantajan kanssa voi sopia, miten työajan lyhennys toteutetaan. Mahdollista on lyhentää päivittäistä työaikaa, tehdä lyhennettyä työviikkoa tai olla esimerkisi viikon työssä ja viikon vapaalla.
Osa-aikalisäjärjestelmän kautta henkilö saa osa-aikatyön palkan lisäksi osa-aikalisää, mikä on 50% henkilön kokaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta. Lisä määritellään osa-aikatyöhön siirtymistä edeltäneen 12 kuukauden kokoaikatyön palkan keskiarvona.
Esim. Jos normaali palkka on 2400e. Osa-aikatyön palkaksi tulee 1200e ja osa-aikalisää 600e =1800e. Jos työaikaansa on vähentänyt puolella. Keskimäärin järjestelmä turvaa 75 prosenttisesti aiemman palkkatason.

Lisää voidaan maksaa enintäin 12 kuukautta. Ennen uuden osa-aikalisän mahdollisuutta on oltava taas kokoaikatyössä 12kk.
Osa-aikalisää haetaan siltä työ-ja elinkeinotoimistosta, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai siltä työ- ja elinkeinotoimistolta, jonka työnhakija osa-aikalisän kautta työllistetään.
Hakulomakkeita saa työ-ja elinkeinotoimistosta. Liitteiksi tarvitaan työnantajan antama todistus osa-aikaisuutta edeltävältä 12 kk:n kokoaikatyön palkasta sekä osa-aikatyön palkasta.

Tämähän tuntuu oikein hyvältä vaihtoehdolta vuorotteluvapaalle jos työelämä alkaa tuntua liian rankalta.

ppp-projektiin paluu

Heips,
Nyt kun aurinko näyttäytyy useammin ja ilmassa on selvät kevään merkit, alkaa taas pölyyntynyt ppp-projekti hiippailla mieleen. Netistä löysin tämän  kalorilaskimen, sen avulla olen tänään laskenut syötävieni kalorit.  Hauskaa ja hyvin valaisevaa   http://kalorilaskuri.fi/ravintosisalto

Lisäksi liikuntasuoritukset voi merkitä tänne: http://www.itsevalmennus.fi/ ja seurata liikutasuoritusten tehoa ja määrää.

Eilen hankin askelmittarin ja sekin vähän innostaa ottamaan edes muutaman ylimääräisen askeleen.
Tänään mittariin kertyi 9252 askelta.




Eikä tässä vielä kaikki. Olen hankkinut myös tällaisen.

Nyt kun on mittarit, pelit ja vehkeet toivon myös tahdonlujuutta mussuttelupuoleen. Katsotaan tuleeko nyt toisella yrittämällä mitään tulosta vai jääkö uhoomiseksi.

Vointeja kaikille!

Aurinko armas

                        
Ahh, vihdoin pakkaset laskivat ja aurinko lämmittää kinokset lätäköiksi.
Tarmokkuus alkaa lisääntyä suoraan verrannolisena päivänvalon lisääntymiseen. Ihanaa kun ulkona ei tarvitse kulkea hartiat korvissa kylmissään, vaan saa lämmitellä poskia auringossa.
Työteveydestä tuli verikokeiden tulokset ja niiden mukaan ollaan ihan terveiden kirjoissa. Kilpirauhasarvotkin olivat suositusten mukaiset. Larvikataria se vain taisi olla tuo viime viikkojen vetämätön olo.

Edellispäivänä oltiin työporukan kanssa lajitutustumassa kahvakuulailuun. Nyt on kuulkaas jalat ja peffa niin kipiät, että. Tällainen kipu on siitä mukavaa, että sen tietää mistä johtuu. 
Pitkään vaivannut kantapääkipu on vihdoin hellittänyt, sitä en tiedä onko aika parantanut vai oliko jalkafysion venyttelyistä ja jalkapohjan kinetisteippauksesta tullut apu. Kumpi vain, mutta olen kyllä tosi onnellinen, kun voin taas kävellä ilman suurempia vaivoja kantapäässä.
Se on taas viikonloppu ja relausaika.
Oikein hyvää viikonvaihdetta kaikille ja voikaahan hyvin.

Talvilomalla

Talvilomaviikko alkaa olla jo loppusuoralla. Pakkasta on ollut vähän liian paljon, jotta olisin täysin voinut nauttia lumisesta luonnosta ja auringonpaisteesta. Vaikka muutoin toppaisikin itsensä miselinukoksi, naama jäätyy silti.  Lomapäivät  ovat sujuneet hyvin verkkaisesti, kotona möllötellessä ja sukkaa kutoessa. Kirjaimellisesti.
Jonkillainen alavire on päällä, enkä oikein tunne olevani täydessä terässä. Mahtaakohan olotila olla enää koskaan samanlainen kuin ennen hoitoja. Kaikenlaisia epämääräisiä tuntemuksia on pitkin päivää ja väsymys on jatkuva. Onko tähän nyt sopeuduttava, että elo on nyt tästä lähin tällaista vai vieläkö toipuminen on kesken? Sanotaan, että naisen elimistön kestää palautua raskaudesta kaksi vuotta, kauankoahan kestää toipua syöpähoidoista?

Hyvää ystävänpäivää !

                

Iloitaan huomenna kaikista ystävistämme.
           Kiitos kanssakulkijoille!                 

Kirpsakkaa keliä

Heips
Terveisiä täältä hyytävästä pakkaskelistä.
Taas on vierähtänyt tovi kuulumisten päivityksestä. Arki junnaa tasaisena, joten paljoa ei uutta kirjoitettavaa ole ilmaantunut. Elämä on taas sitä samaa jatkumaa: aamulla väsyneenä ylös- pikaiset kaffet- poikien herätys ja naputus: syöppäs nyt, pueppas nyt, kampaahan tukka, missäs on sun hanskat, muista ottaa reppu- sitten töihin- naputtele päivä tietokonetta, välillä ruokatauko ja kaffepaussi- kotiin, tee ruuat, vahdi läksyt, lataa pyykkikone, järjestele paikkoja ja pientä tv: n töllötystä- iltapalaa pojille ja naputusta; syöppäs nyt, aamulla on aikainen herätys, pueppas nyt se yöpuku, pese hampaat ja hoida vessahommat- onko nyt varmasti kaikki huomiset kirjat repussa?, kun trio on pedissä on hetki aikaa pilkkiä taas tv:n äärellä ja sitten on aika laittaa itse maaten- herää klo 24, herää klo 02 valveilla 1-2 tuntia, herää klo 05 ja joko vielä pieni nukahdus tai vääntelehtimistä kello kuuteen ja taas väsyneenä ylös. Tätä samaa taas seuraavana päivänä.

Onhan se onni, että on terveet pojat, vakituinen työ, terveyttä sen hoitamiseen ja taattu toimeentulo, mutta jotenkin tuo pakonomainen , muottiin valettu päivärytmi välillä tuntuu vähän tympeälle.

Kaiketi nuo huonosti nukutut yöt nahistuttavat pikkuhiljaa. Jatkuva väsymyksen tunne lannistaa.
Ensi viikolla on työkokeilun tiimoilla taas seurantakäynti työterveyslääkärille- täytyy muistaa pyytää verikokeille, jotta saadaan poissuljettua syyt, joita ei sanota ääneen, vetämättömälle olotilalle.
Tulispa nyt jo kevät, tämä jatkuva pakkassääkin alkaa jo ottamaan pannuun.

Tulihan mutinaa kerrakseen.
Voikaahan hyvin kaikki kanssasisaret ja muutkin lukijat.

Hei taas

                                                           Kuva viimekesän Tanskanreissulta
Onpa vierähtänyt aikaa viimeisestä kirjoituksesta. Kovasti kiitoksia vielä kaikille Tampereella tavatuille blogiystäville mukavasta illasta ja Pirtsikalle kyydistä. Kivaa oli.

Arki on tosiaankin pitänyt niin kiireisenä, etten ole saanut aikaiseksi päivittää blogia.

PPP-projekti on edelleen lähtökuopissa. Kaikenlaisia verukkeita voisin esittää, mutta tahdonvoiman puute on se suurin este projektin etenemiselle. Myönnettävä on.

Huonosti nukutut yöt ottaa välillä voimille ja väsyneenä tekee niin pahuksesti mieli kaikkea hyvää.

Onneksi ensi perjantaista alkaa keveämpi jakso- alan viettämään kesälomapäiviä perjantaisin ihan pääsiäiseen asti ja pääsiäisenä on pidempi yhtäjaksoinen loma. Käytän pois kaikki pitämättömät kesälomapäivät, nyt ne tulevat tarpeeseen ja näillä pidennetyillä viikonlopuilla jaksankin varmasti taas paremmin työviikot.

Hyvää viikonloppua, voikaahan hyvin1

Ulko on niin pal kaunist

Kuten otsikossakin jo tokaisin, meillä on jopa täällä Lounais-rannikollakin niin kauniit talviset maisemat kuin lapissa asuisi. Havut on paksun lumipeitteen kuorruttamina ja lehtipuutkin ovat tänään saaneet kuuraa yllensä. Jopa kalpea aurinkokin yrittää kumottaa pilvikerroksen läpi. Tosi upeeta.

Pikkuhiljaa olen ryhtynyt taas ppp-projektin mukaiseen ruokavalioon. Vain muutama jouluinen konvehti on enää eksynyt suuhun. Keitettiin miehen kanssa kattilallinen kaali-vihanneskeittoakin, jolla tunnetusti saa aineenvaihduntaan liikettä. Tänä aamuna kävin ensimmäisen kerran puntarissa sitten aikalisän. Olin todella iloisesti yllättynyt kun mittari ei näyttänytkään niin suuria lukemia kuin pelkäsin, vaan näyttö esitti 67,6 kg.
Tästähän on ihan hyvä jatkaa. Housun vyötärö kiristi jo siihen malliin, että uskoin lukemien olevan ainakin pari kiloa enemmän, mutta ehkä kiristys on vain jotain sekalaisen ruokavalion aiheuttamaa turvotusta.

Eilen sain odottamani kirpparipaikan ja nyt onkin ollut puuhaa myytävien silittämisessä ja hinnoitteluissa. Onneksi kirpparipaikka vapautui nyt lomaviikolla, niin ehdin rauhassa haeskella myyntiin menevää rompetta.

Jalkavaivat tuntuu vähän helpottavan. Ennen joulua työpaikkalääkäri antoi lähetteen jalkafysioterapeutille, joka antoi hyviä venyttelyohjeita ja tuntuu venyttelyistä olleen apua. Tosi mukavaa hoitoa tuo jalkafysioterapeutilla käynti oli, kun nuori poika hieroi jalkapohjia. :)