tiistai 23. helmikuuta 2010

Taas tuiskuttaa

Meillä sataa taas lunta. Tuntuu, että kohta hautaudumme siihen, maisema on kuin Lapista.
Tämä kuva on otettu eilen puutarhasta ja nyt siis tuiskuttaa lisää.


Viimeinen sytotiputus lähestyy. Huomenna pitää käydä verikokeilla ja ylihuomenna on heti aamulla tiputusaika. Vaikka viime hoidon jälkeisessä surkeudessani mietinkin tämän viimeisen "unohtamista", en enää mieti moista. Nyt taas jaksan tanakasti käydä kohti taistoa. Kyllä näiden väliviikkojenkin tarpeellisuus on taidolla mietitty, ilman huiliviikkoja hoidot voisivat käydä ylivoimaisiksi.

Vaikka sytostaattiosastolla on ihana henkilökunta, rauhallinen ilmapiiri ja hoidothan tuhoavat mahdolliset syöpäsolut, ei osastoa jää kyllä yhtään ikävä. Odotan vaan näiden hoitojen aiheuttamien sivuoireuden väistymistä. Odotan että kalju pää saa taas peitettä, ripsi ja kulmakarvarivistöt täydennystä, ettei ihon läpi enää puskisi sytöhajua, että voimat ja virkeys palaisivat ennalleen, ei enää pistoksia ja suonien hakemisia, ei enää kortisoniturvotuksia, ei etoavia tuntemuksia eikä tokkuraista olotilaa.

Kunhan vastaisuudessa aina arjen kiireessäkin muistaisin olla kiitollinen terveistä päivistä ja arvostaa hyvää oloa. Normaalisitihan terveyttä pitää itsestään selvänä, vasta jokin häiriötila herättää huomaamaan sen arvon ja katoavaisuuden.

Mies lähti viemään poikia Forssan Vesihelmeen (= viihdeuimala), itselläni ei ollut vielä rohkeutta lähteä arpineni uteliaitten pällisteltäväksi yleiseen uimahalliin. Näin hiihtolomalla paikka on oletettavasti täpötäysi lapsiperheitä, joten uimisesta ei kuitenkaan tulisi mitään, lisäksi en nyt halua saada mitään pöpöjä, ettei ylihuominen vaarantuisi. (= seli, seli) Vielä taitaa vain olla itseluottamus sen verran hutera ja asia uusi, etten ole ihan valmis esiintymään ilkosillani julkisesti arpisena ja karvattomana.

4 kommenttia:

Leen@ kirjoitti...

Ei se pöpöjen välttäminen ihan pelkkää luistamista ilkosillaan näyttäytymisestä ole. Viisauttakin. Kyllä ne hoidot nyt ovat tärkeimmät. Ja lumitöitä varmaan riittää ulkoiluksi niin meillä kuin teilläkin.

Tsemppiä sinne viimeiseen tiputukseen! Ja parempia unia unettomalle.

Anonyymi kirjoitti...

Nätti piha sinulla ja lumityöt tehtynä. Nauti siitä ja paremmasta olostasi, ei sinun muuta tarvitse jaksaa. Uusi hoitokoitos on taas edessä, mutta onneksi sentään viimeinen tätä lajia. Ja viikko siitä jaksat jo tuulettaa, pahin on ohi. Mitä tuota "esiintymistä" kiirehtimään, menet sitten vasta jos/kun se hyvältä tuntuu. Ei arpinen ja hiukseton olo kenenkään itsetuntoa ainakaan paranna. Sinä, hoitosi ja jaksamisesi ovat varmasti perheellesikin tärkeitä.
Hyvää hiihtolomaviikkoa teille!

Kitsune kirjoitti...

Kyllä on kuin satumaisema, vaikka olenkin ihan tyytyväinen kun tuonne lumituiskuun ei tarvitse mennä. Tsemppiä ylihuomiseen!

Unknown kirjoitti...

Tsemppi-halitus huomiseen tiputukseen. VIIMEISEEN tiputukseen!!!!!
Jipppiiiiiiii <3

ps. sulaakohan nuo lumet juhannukseksi? Meillä on niiiiiin korkeat kinokset täällä..