Kuulumisia

Vihdoin eilen pääsi kaikki pojat kouluun. Toivottavasti nyt tuo flunssa jättää jo meidän perheen rauhaan. Menihän siinä jo kolmatta viikkoa niiskuttaessa ja pärskiessä.

Huomasin taas yhden onnenlähteen tässä sairauslomassa. Aamulla kun perheen urospuoliset jäsenet olivat lähteneet tahoilleen ja talo hiljenee, on ihanaa syventyä sanomalehden lukuun aamukahvin kera Ainon torkkuessa jaloissa.

Tämä viikko on muutoinkin ollut rauhallinen kun ei ole yhtään mitään hoitoa/lääkäriä/labraa.
Ensiviikolla onkin jo seuraava sytohoito, toivottavasti se sujuu yhtä vähin sivuoirein kuin tuo ensimmäinenkin. Uhkarohkeasti ilmoittauduin jo hoitoa seuraavalle päivälle osuneeseen naisten retkeen Muurlan lasipajalle. Pientä mielenvirkistystä tähän kaamokseen kyllä jo kaipailinkin ja silloin pitäisi olla jo suoja voimissaan tuosta sikapiikistäkin.

Oikein hyvää loppuviikkoa kaikille!