lauantai 3. lokakuuta 2009

Sappileikkausaika


Perjantain poliklinikkakäynnillä etsittiin sappileikkaukselle aikaa.
TYKSissä on niin ruuhkaista, ettei pikaiseen leikkausaikaan ollut toiveita ja lääkäri ehdottelikin lähistön aluesairaaloita, joista aika voisi järjestyä pikaisemmin. Suostuin tietysti järjestelyyn ja lääkäri soitteli lähistön aluesairaalaan ja sainkin leikkausajan jo ensi keskiviikoksi.!
Lääkäri lueskeli tiedoistani, että sytohoitoja oli suunniteltu aloitettavaksi jo tämän kuun puolessavälissä, tästä en muutoin ollutkaan saanut mitään tietoa.
Hyvä, kun asiat nytkähtivät taas eteenpäin.
Sen kyllä huomaa, ettei mitään muita menoja voi sopia yhtään, koska nämä hoitoajat putkahtelevat kovin lyhyellä varoitusajalla.
Se on sitten viikonloppu taas.
Kuten jo ennenkin päivittelin, viikot vilistävät hirmuisella vauhdilla juostessa lääkäristä ja tutkimuksesta toiseen. Olen jo ollut yli kuukauden sairauslomallakin. Huh.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ei tule ohjelmaa puuttumaan ainakaan puoleen vuoteen syöpädiagnoosin jälkeen. Lääkäri- ja hoitokäyntejä riittää niin, että ei muuta paljon ehdi tai jaksa, eikä ihme, jos hoitoväsymys yllättää. Mutta vaihe kerrallaan on vain mentävä ja kummasti niitä voimia kuitenkin riittää. Sitten kun hoidot ovat ohi, hämmästyy itsekin omaa jaksamistaan ja "ylimääräistä" aikaa. Kokemukset ovat jokaisella omanlaisensa, niinkuin syövätkin, itse koen päässeeni melko vähällä toistaiseksi. Keskiviikolle taas jaksamista ja ainakin kohtuullista vointia!

Tilu kirjoitti...

rk,olet oikeassa ohjelmaa riittää. Vaikka itselläni tämä hoitorumba on vasta alussa, jo nyt välillä toivoo, että kunpa hoidot olisivat jo ohi. Olisi edes tiedossa jonkin näköinen suunnitelma, millä aikataululla asiat etenee.

Työterveyslääkärini varoitteli jo silloin alussa kun kertoi diagnoosista, että tiukkatahtisen hoitorupeaman loputtua, monille iskee suuri väsymys ja masennustakin.
Hoitojen ajan jaksaa tsempata, mutta kun on sen kestänyt ja on aikaa vetäistä henkeä, loppuu myös voimat.
Vaikka olenkin luonteeltani melko optimistinen ja realistinen, saa nähdä kuinka käy.