Viikonloppu taas. Tuntuu, että viikot vilistää niin vauhdilla noissa lääkäreissä ja tutkimuksissa juostessa, viikonloput on niistä hengähdystaukoja ja vapaapäiviä kuten työviikkoinakin.
Torstaina olin gynen ultrassa tarkistuttamassa munasarjakystaani. Oli se kysta ja suurehkon lihapullan kokoinen. Lääkäri olisi muutoin määrännyt siihen jonkin hormoonikuurin, mutta tulevan leikkauksen vuoksi päädyttiin, että se kuvataan uudelleen seuraavien kuukautisten jälkeen. Jollei tuo lähde itsekseen, se ilmeisesti operoidaan laparoskopiassa.
Taas yksi operointi lisää, keskiviikon leikkauksen ja sappileikkauksen lisäksi, plääh.
Jokainen nämä täytyy kuulemma tehdä erikseen, koska ne kuuluvat eri lääkärien alaan. Kuinka yksinkertaista se olisikaan, jos ne kaikki voisi tehdä kerralla. Mutta ei se ei käy. Se ei kertakaikkiaan käy.
Tökkäisenpä puikkoni mukaan sukkaseuraan. Tässä viimeisimpiä tekeleitäni. Toiset on lyhyemmät ja toiset polvipituiset. Aiemmin tein vastaavat, mutta nilkkapituiset kaksinkertaisesta seitsemän veljestä-langasta, ne ovat tosi lämpöiset. Olen sen sortin sukankuluttaja, että käytän villasukkia kotona kesät, talvet. On niin mukavaa, kun varpaat ovat lämpimät.
Iloista puikkojen kilinää viikonloppuusi!
2 kommenttia:
Osaan kuvitella kokemuksesta, että miksi ihmeessä ne ei voi sopiasitä leikkausta niin, että samaan leikkaukseen tulee 2 eri leikkaaja kun toinen lopettaa toinen aloittaa. Kuitenkin sinulla tuo kystan poisto on varmaan aika vaivaton operaatio ja sappileikkauskin on tähystysleikkaus.
Voimia sinulle ja kun tuo aika kuluu äkkiä niin et huomaakkaan, että jaa onko siitäkin/niistäkin operaatioista jo niin kauan.
Yritän ajatella vain asian kerrallaan.
En tiedä lohduttaako, mutta minä ajattelin asian aina niin, että kunhan siihen asti pääsen niin ainakin se on sitten ohi ja olen päässyt pykälän eteenpäin. Rankkaa se varmasti on ja hermoja rassaavaa ja välillä tulee epätoivon hetkiä, mutta niinä hetkinä kun on toivo päällä ota kaikki siitä irti.
Minä luulen ymmärtäväni lääkärin kantaa ettei se samalla leikkauksella asian hoitaminen niin vain onnistu. Sen verran olen lukujärjestysten, kyytien ja muiden aikataulujen sumplimista harrastanut, että tiedän miten hankalaksi se sairaalan kaltaisessa suuressa talossa voi mennä. Potilaan eli sinun kannalta tietysti vaivalloisempi.
Ehkä se kysta sieltä tosiaan häviää, minulla on isohko munasarjakysta tehnyt sen.
Sukkasi on tosi söpöt, nuo nilkkapituiset oikein houkuttavat, minäkin pidän villasukkia paljon, ainoana perheessämme!
Pentukoiralle taas rapsutusta, ellet muuten muistaisi :)
Lähetä kommentti