keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Kuvauksia ja koiraterapiaa



Eilen aamupäivällä tuli TYKSistä soitto, että haluaisivat vielä samana päivänä katsoa ultralla oikeaa rintaani (syöpäkasvain on vasemmassa), siinä kun oli näkynyt jotain mielenkiintoista magneettikuvauksessa.
En ehtinyt edes pahemmin hermostua yllättävästä kutsusta, vaan kiireesti hoidin itseni kuvaukseen.
Röntgenlääkäri ultrasi ja kertoi, että rinnassa on useita pieniä kystia. En nyt oikein osaa sanoa oliko uutinen hyvä vai huono. Tietysti uutinen oli hyvä siinä mielessä, ettei löydökset näyttäneet pahanlaatuisilta. mutta mistä näitä kystia oikein tulee???
Huomennahan menen gynen ultraan tutkituttamaan munasarjakystaa.

Takaisin eiliseen, iltapäivällä lähdettiin valikoimaan pentua ja vaikean valinnan päätteksi yksi niistä lähti meidän koiraksi. Nimikin on jo valittu ja hänestä tuli Aino.
On se vaan niin hupaa seurata tuon piskuisen otuksen iloista pelmuamista. Pelkkää energiaa ja elämisen iloa koko pieni otus.



Tänään olin TYKSissä kirurgian polilla lääkärin juttusilla ja pohdintamme päätteeksi tultiin tulokseen että leikkauksessa tehdään totaalipoisto. En halunnut ottaa riskiä, ettei kaikkea pahanlaatuista saada pois ja tehtäisiin kuitenkin myöhemmin uusi leikkaus.
Ensi viikolla on vielä tiistaina gammakuvaus ja keskiviikkona leikataan. Ilmeisesti seuraavana päivänä pääsen jo kotiin.
Kyllä tämän rouvan tissiä on nyt kohta kuvattu kaikilla mahdollisilla vempaimilla, tosin eivät taida niitä kuvia kelpuuttaa Blayboyn keskiaukeamalle ;D

3 kommenttia:

Marja-Liisa kirjoitti...

Voimia ja siunausta lähetän sinulle - ja tiedätkö SINÄ paranet!!
Jeesus rakas auta siskoa, Sinä tiedät minua paremmin sisareni mietteet. Ohjaa niitä rauhan askeliin ja mielen seesteisyyteen ja toivoon.

Leen@ kirjoitti...

Voimia toivottelen minäkin! Luulenpa että tuota pikkukaveria seurailemalla ei voi olla vetämättä suuta hymyyn. Oikea luomulääke. Kiinnitin huomioni siihen, että sinulle soitettiin kun kuvia oli tutkittu: niin usein valitetaan potilaan huonosta hoidosta ja papereiden katoamisista yms. - minä ainakin olen kokenut aivan päinvastaista. tietojani seurataan tarkasti ja yhteyttä otetaan sairaalasta päin herkästi. Näin on sinunkin tapauksessasi, toivottavasti kystat pysyvät kystina eikä muina.

Pentukoiran rohkeaa mieltä tulevaan!

Unknown kirjoitti...

Sama tilanne itselläni tasan vuosi sitten. Seuraavalle viikolle ohjelmoidun leikkauksen odottelua miltei ylivoimaisessa pelossa ja jännityksessä. Hyvinhän se kuitenkin meni. Toivon sinulle rohkeutta, voimaa ja niin levollista mieltä, kuin tässä tilanteessa vain on mahdollista.