Pakkanen on laskenut mukaville lukemille. Nyt ulkoilukin on miellyttävämpää, kun tuo pakkasilma tahtoi ottaa hengityksen päälle. Luonto on edelleen valkoisen kuuran ja lumipeitteen koristama. Kaunista.
Eilen vanhenin taas vuodella. Nyt ollaan lähempänä viittäkymppiä kuin neljää. Outoa, kun tuntuu, ettei mieliala vanhene yhtään, vaikka kuoret pikkuhiljaa rapistuu ja koneisto präkää. Synttärivieraita kestitsin pahoinvointilääkkeiden voimin ja kahvittelut onnistui ongelmitta. Ilman noita pikku pillereitä etova olo kyllä iskee. (olen kokeillut.) Yöuni on vähän katkonaista, välillä havahdun kylmyyteeen ja välillä on liian kuuma ja asentoa pitää vaihdella usein. Onkohan nuo niitä kuuluisia kuumia aaltoja : S
Aamut ovat edelleen vaikeita, sydän lyö kuin lampaan saparo, mieliala on maassa ja päässä tuntuu olevan lyijylakki, mutta olotila helpottuu puolilta päivin. Aika lailla samanlaiset tuntemukset tästä uudestakin lääkkeestä tuli kuin edellisestäkin. Ei niin kovin erillaisia sivuoireita ainakaan vielä.
Remppa jatkuu saunatiloissa, mutta Aino on jo tottunut kopinaan, eikä enää ärhentele ylimääräisille äänille.
Mukavaa kun joskus saadaan tilat valmiiksi. Onneksi tuo remonttireiskamme on ahkera ja touhuaa koko ajan, ettei remppa turhaan veny.
Kuuluisia (?) potilaita..
-
En löytänyt (vielä) kuuluisia leukemiaa sairastavia (koska kaikki on kai
kuolleet)...
*Kuuluisia diabeetikoita: *
- Halle Berry (ihq Bond-tyttö)
- Marlon B...
2 vuotta sitten
5 kommenttia:
Onnittelut syntymäpäivän johdosta!
Se tässä ikääntymisessä just on ristiriitaista ja hauskaakin, että vaikka kroppa kuluu, niin mieli on aina yhtä nuori ja tyttömäinen. Hämmästelin 50 täytettyäni, kun alkoi kuulua,"kun se r:kin niin sanoi..."! Apua, alan olla uskottava, pitää harkita ennenkuin sanoo mitään. Puhumattakaan siitä hetkestä, kun ensimmäisen kerran kahvipöytäetiketin mukaan muut odottivat, että minä aloitan! Herranjestas, minäkö vanhin? Siinä sitä ensin katselee ympärilleen ja toteaa, että näin kai se sitten on. Ja sitten seurueen katsellessa kahvia ottamaan, etä muutkin saa! Onneksi sinulla on vielä matkaa näihin opettavaisiin kokemuksiin. Lämmöllä, rk
Onnittelut minultakin! Kuinka ollakaan, minäkin kirjoitin tänään miten juuri aamut ovat vaikeimpia, muuten tämän olotilan kestän ja pidän ihan siedettävänä.
Kiitos onnitteluista RK ja Leen@.
:)
Lämpimät onnittelut minultakin! Hyvä että olet juhlinut vuosiasi -elämässä kun tuota juhlapuolta on yleensä liian vähän. Sairauskin on opettanut arvostamaan täyttyviä vuosia.
Mieheni mummi kertoi (niin kauan kuin minä muistan) aina aamuisin hämmästyvänsä peilikuvaa: kuinka noin nuorella tytönhupakolla voi olla noin paljon ryppyjä.. Ja kyllähän niitä olikin, yli kahdeksankymppisellä tyttösellä. Itse hämmästelin viimeksi tänään sitä, että minulta kysytään neuvoja ns. vanhempana kollegana.
Kiva että olosi on aivan kohtuullinen uudenkin lääkkeen kanssa.
Paaaaaljon Onnea Tiluliini!!!
Niin kauniit maisemat on täälläkin, hyppelen pihalla kun pieni pupujussi vaaleanpunaisen kamerani kanssa. (onneksi asutaan täällä haja-asutusalueella, niin ei naapurit ihmettele)
Syö kiltisti Primperania, eläkä yritä olla ilman.
Suuren suuri halaus ja tsemppilöisii "lyijy-hatutuspäiviin"
Lähetä kommentti