lauantai 28. elokuuta 2010

1. kontrolli takana.

1. kontrollikäynti takana ja kaupungissa kaikki hyvin.
Keskiviikon kontrollikäynti oli rintahoitajalle. TYKSissä on pari sairaanhoitajaa, jotka ovat erikoistuneet rintasyöpähoitoon ja tämä ensimmäinen kontrolli oli tämmöisen vastaanotto. Veriarvoni olivat ihan hyvät eikä tunnusteluissa löytynyt mitään pateja. Kun valitin näistä epämääräisistä säryistäni, hoitaja tiesi, että sädehoitojen ja sytostaattien jälkeen voi tuntua erilaisia kipuja ja kolotuksia. Myöskin leikkausalueella hermot yrittävät toipua ja siitä voi aiheutua tuntemuksia. Mitään kuvauksia ei nyt suoritettu, vaan ensimmäinen mammografia tulee vasta seuraavan kontrollin yhteydessä keväällä. Pyysin myös päästä korjausleikkauskonsultaatioon kirurgille. Se aíka tulee joskus myöhemmin postissa.
Näillä näkymin olen siis tautivapaa kansalainen.

Syyskuun ensimmäinen lähestyy uhkaavasti ja luo outoa tarvetta saada nurkat kuntoon. Ihan kuin en enää töitten jälkeen jaksaisi tehdä enää mitään. Nyt olen siivoillut ja touhuillut puutarhassa ja tietysti liikaa kerralla. Illalla kädet ja olkapäät ovat todella kipeitä ja leikatun puolen kylki turvottaa, mutta kun saa hyvän työvireen päälle, ei millään malttaisi lopettaa ajoissa. Tuo rintahoitaja muistuttikin, että tuo käsi ei kestä pitkäkestoista liikettä. Ikkunoita pitäisi pestä vain pari kerrallaan, mattoja yksi ja muutakin vastaavaa liikettä vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Kyllähän sen nahoissaan sitten tuntee jos liikaa tekee.

Pihalla alkaa olla sellainen syksyn kipakkuus ilmassa. Jotenkin tuntuu ihan mukavalta, kun nuo tukahduttavat helteet väistyivät, vaikka olikin kiva, kun oli lämmin kesä. Raikkaampi ilma innostaa myös lähtemään pidemmille kävelylenkeille ja sehän on tietysti pelkkää plussaa kunnonkohotuskuurille. 

Voikaahan hyvin ja sisua hoitorumbassa oleville!

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuntuupa mukavalta, että taas yksi meistä on selvinnyt syöpähoidoista takaisin tavalliseen arkeen! Hyvä sinä - tautivapaa kansalainen! Mutta voi, voi, se tavallinen arki kyllä tarkoittaa herätyskellon soimista aamuisin. Eikä ihme jos vähän hermostuttaa. Voit kuitenkin kertoa itsellesi, että pahemmastakin on selvitty, joten eiköhän työstäkin.
Hyvää syksyä ja voi hyvin!

Tee ‎| teehki@gmail.com kirjoitti...

Tautivapaa kansalainen kuulostaa hienolta! Onhan se hyvä varautua väsymykseen (ja kiireeseen), joka tuppaa ihan normaalistikkin työpäivän päälle iskemään. Mutta hyvä olis tietty vähän myös varoa ;) Kyllä ne helteet jo riitti, vaikka kivahan se oli, että oli kunnon kesä :) Sädehoitojakin ajatellen on mukavampi, ettei ole niin kuuma, kun ei edes dödöjä pidä käyttää..

betty kirjoitti...

Onnea tautivapaalle ! Jännä tuo rintasyöpähoitajan kontrolli, meillä en oo kuullut vastaavasta. Kuulostaa ihan mukavalle, ja osasipa hän antaa selkeät ohjeet kuinka paljon voi mitäkin tehdä, en oon noin hyviä ohjeita itse saanut. Tarpeellisia neuvoja.

Korjausjonoon oon mäkin menossa, ootan aikaa ensikäynnille. JÄnnittävää.

Tilu kirjoitti...

Kiitos rk.

tee, luulen, että ihokin pysyy paremmassa kunnossa kun ei ole niin hiostavaa ilmaa.

Betty, ehkä vuoden päästä voidaankin kirjoitella kokemuksista uuden rintavarustuksen teosta.

Kitsune kirjoitti...

Valtakunnassa kaikki hyvin, hienoa! Ja tsemppiä arkeen paluuseen. Ennen pitkää se on täälläkin edessä...

Nina kirjoitti...

onnittelut tämän etapin saavuttamisesta:) nyt vain voimavaroja keräillen arkeen takaisin.ja tässä kohden muistutan itselleen armollisena olemisesta..tahtoo herkästi unohtua;)

Unknown kirjoitti...

Onnittelut tautivapaalle ihmiselle!! Jipppiiiiii!
Onneksi sulla on se kevyempi työaloitus odottamassa, niin ei ihan heti rykäistä sua normaalitahtiin takaisin. Tuo arkeen paluu varmaan tuo tullessaan kaikkea uutta ja hieman väsymystäkin.. ehkä.

Unknown kirjoitti...

Onnittelut tautivapaalle ihmiselle!! Jipppiiiiii!
Onneksi sulla on se kevyempi työaloitus odottamassa, niin ei ihan heti rykäistä sua normaalitahtiin takaisin. Tuo arkeen paluu varmaan tuo tullessaan kaikkea uutta ja hieman väsymystäkin.. ehkä.

olga kirjoitti...

Ihanaa saada hoitorumba ohi ja päästä kiinni tavalliseen arkeen. Olit käynyt minun bligissa. Olen montakertaa lukenut sinun tarinaa.Olen kovasti nauttinut siitä miten olet kauniita kuvia blogiisi laittanut. Muutenkin sympatiat vielä perheenne toiselle blondille (westielle), toisella siskollani on samanlainen ihana koira. Paljon jaksamista syksyyn. :D