1. kontrolli takana.

1. kontrollikäynti takana ja kaupungissa kaikki hyvin.

Keskiviikon kontrollikäynti oli rintahoitajalle. TYKSissä on pari sairaanhoitajaa, jotka ovat erikoistuneet rintasyöpähoitoon ja tämä ensimmäinen kontrolli oli tämmöisen vastaanotto. Veriarvoni olivat ihan hyvät eikä tunnusteluissa löytynyt mitään pateja. Kun valitin näistä epämääräisistä säryistäni, hoitaja tiesi, että sädehoitojen ja sytostaattien jälkeen voi tuntua erilaisia kipuja ja kolotuksia. Myöskin leikkausalueella hermot yrittävät toipua ja siitä voi aiheutua tuntemuksia. Mitään kuvauksia ei nyt suoritettu, vaan ensimmäinen mammografia tulee vasta seuraavan kontrollin yhteydessä keväällä. Pyysin myös päästä korjausleikkauskonsultaatioon kirurgille. Se aíka tulee joskus myöhemmin postissa.

Näillä näkymin olen siis tautivapaa kansalainen.

Syyskuun ensimmäinen lähestyy uhkaavasti ja luo outoa tarvetta saada nurkat kuntoon. Ihan kuin en enää töitten jälkeen jaksaisi tehdä enää mitään. Nyt olen siivoillut ja touhuillut puutarhassa ja tietysti liikaa kerralla. Illalla kädet ja olkapäät ovat todella kipeitä ja leikatun puolen kylki turvottaa, mutta kun saa hyvän työvireen päälle, ei millään malttaisi lopettaa ajoissa. Tuo rintahoitaja muistuttikin, että tuo käsi ei kestä pitkäkestoista liikettä. Ikkunoita pitäisi pestä vain pari kerrallaan, mattoja yksi ja muutakin vastaavaa liikettä vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Kyllähän sen nahoissaan sitten tuntee jos liikaa tekee.

Pihalla alkaa olla sellainen syksyn kipakkuus ilmassa. Jotenkin tuntuu ihan mukavalta, kun nuo tukahduttavat helteet väistyivät, vaikka olikin kiva, kun oli lämmin kesä. Raikkaampi ilma innostaa myös lähtemään pidemmille kävelylenkeille ja sehän on tietysti pelkkää plussaa kunnonkohotuskuurille. 

Voikaahan hyvin ja sisua hoitorumbassa oleville!