Tänään työkaverini pistäytyi tervehtimässä ja toi työporukan kukkatervehdyksen. Kiitos kaikille kauniista kimpusta.
Haavat paranevat edelleen ja niistä alkaa ruvet varista. Vielä jonkinmoista arkuutta ja kireyttä tuntuu vatsasta. Suurinta vaivaa aiheuttaa edelleenkin kainalo ja käsivarsi. Vaikka miten yritän venytellä käsi on kankea ja kipeä liikuttaa ja kudos tuntuu turvonneelta löllöltä.
Nukkuminen on hankalaa, alkaa jo kyllästyttämään selällään nukkuminen. Terveellä kyljellä yritän välillä nukkua, mutta silloinkin pitää tukeä asentoa kolmen tyynyn avulla.
Töistä tuli kirje lähettämäni sairauslomatodistuksen vuoksi: " hakemusasiakirjoista ei selviä riittävästi sairauden vaikutus työkykyynne omassa työssänne." Pyytävät epikriisiä, hah, tekisi mieli lähettää kokovartalovalokuva.
Ilmeisesti luulevat, että olen käynyt laittamassa silikonia rinnuksiin.
Huomenna täytyy soitella sairaalaan ja kiirehtiä epiriisiä, koska en ole sellaista vielä saanut. Kyllä tuollainen kirje saa vähän harmistumaan.
4 kommenttia:
Miten tarkkaan työnantajalle pitää tuosta operaatiosta tiedottaa - epikriisi, oikeasti..?! Voiko työnantaja vaatia sellaista? Eikö muka sairaslomatodistus koodeineen riitä.. Juu, ja kokovartalo kuva tietenkin mukaan ;D)
Jaksuja toipumiseen!
No huh, ymmärrän hyvin halusi lähettää valokuva :) Tai vaikka video :) Multa ei kyselty ihme kyllä mitään, mutta ehkä kysely tulee vasta myöhemmin kun huomaavat mahdollisuuden. Mähän pyysin vielä viikon lisääkin sairaslomaa, kun nestettä kertyi pussiksi selkään.
Oon yrittänyt alempia tekstejäsi kommentoida pari kertaa, eivätkä kommentit näy, teen jotain väärin. Pahoittelen isäsi sairastumista, syöpä on kyllä mitä hirvittävin tauti. Jaksamista !
Maisemakuviasi kommentoin, että eipä kyllä uskoisi että ovat kerrostalosta otettuja ! Monesta ok-talosta edes ei saa tuollaisia näkymiä, vau. Muuten, itselläkin ollut mielessä voisiko sitä muuttaa helpompaan paikkaan, mutta mulla vaan on ongelmana rakkaista kasveistani luopumisen vaikeus, niitä kun kuitenkin pitäisi saada mukaan. Eli ehkä aika ei vielä oo kypsä, mutta selvästi ajatus ei oo enää mahdoton. Niin me muutumme aikojen myötä (vai pitäiskö sanoa vanhenemisen ja sairastelun myötä ) Voi hyvin !
Onnekseni postipoika toi perjantaina epikriisin, joten ei tarvinnut alkaa soittelemaan tyksiin.
Betty, joo puutarhasta luovuin vähän ristiriitaisin mielin, niin paljon siihen olin satsannut. Mutta toisaalta tuntuu, että voi sitä ajan käyttää muuhunkin kuin rikkaruohojen nyppimiseen ja lumenluontiin. Nyt tuntuu hyvältä ratkaisulta.
Mulla on sellainen kutina ettei työnantajalla olisi oikeutta mitään epikriisejä vaatia. Vaikka pistinpä itsekin piruuttani silloin pari vuotta sitten sairaslomapaperin yhteyteen sen B-lausunnon kopion joka meni Kelaan, kaikkine yksityiskohtineen mitä siinä mun syövästä oli.
Onko sulla jossain vaiheessa jälkitarkastus? Tuo käsi kuulostaa siltä että se voisi hyötyä fyssarista.
Lähetä kommentti