keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Täällä taas!

Pohjoismaiden kiertoajelu on tehty ja kassitkin melkein purettu. Ajokilometrejä kertyi lähes 3000. Vaikkei mitään hellekelejä ollutkaan, reissu oli mukava. Syöpä -sana ei tainnut käydä mielessä kertaakaan, ei ainakaan montaa kertaa, joten pääntuuletus toimi hyvin hienoja maisemia pällistellessä ja kartan kiemuroita tutkiskellessa. Nukuinkin tosi hyvin, kun päivän tohinoiden jälkeen sai päänsä kallistaa auton  sohvalle ei ulkoa kantautuneet äänet paljoa haitanneet. Terveellinen ruokavalio ei kylläkään seurannut matkassa mukana. Päivän lämmin ruoka oli lähinnä pizzaa, pastaa ja kebabbia, kaikkea sellaista mikä maistuu pojillekin ja vatsa täyttyy.

Erikoinen sattuma oli, kun oltiin lähdössä Legolandian leirintäalueelta, niin parkkipaikalla seisoi toinen suomalainen matkailuauto lähdössä. Autossa oli tutun näköistä porukkaa. Esikoisen kummit olivat myöskin lähteneet reissuun, emmekä kumpikaan tienneet toistemme olevan matkalla. Lisäksi näin työkaverini perheineen Legolandiassa. Tuttuja näkee melko harvoin kun käväisee kaupungilla, mutta että noinkin kaukana ja ihmismassojen keskellä törmää tuttuihin tuntuu jo ihmeeltä.

Kuvassa kaksoset kovassa tuulessa rannalla. Edessä on jännä lokkiparvi, mikä yritti lentää vastatuuleen ja koska tuuli oli niin kova linnut räpyttelivät paikoillaan. Niitä pääsi ihan lähellekin. Erikoinen ilmiö.

Pitää kertoa vielä, kun paluumatkalla laivalla toinen kaksosista kinusi päästä pelaamaan peliautomaatteja ja sanoin, että pitää olla 16 vuotias niitä pelatakseen, niin hän päätti:" Tule mukaan Marius (toinen kaksosista), yhdessä me ollaan 20."

Toinen hauska tapaus sattui laivalla ruokailun päätteeksi. Haeskelin jälkiruokaa ja edessäni pariskunta lappasi hyvän näköistä vaaleaa kiisseliä kulhoihin ja napauttivat hillosilmän päälle. Heidän jälkeensä olin jo kulho kädessä tarttumaisillani kiisselikauhaan, kun henkilökuntaan kuuluva valisti, että kiisseliksi luultu olikin hollandais-kastiketta. Jälkiruoka oli katettu toiseen paikkaan. No, sain oikeaa jälkiruokaa, mutta viereiseen pöytään tuli kohta pariskunta tyytyväisen näköisenä hollandaiskastikekippoineen ja en voinut muuta kun kieriä naurusta kun katselin heidän ällistyneitä ilmeitään ensimmäisen "kiisseli"lusikallisen jälkeen, mahtoi olla aika makuelämys -hollandaiskastike hillosilmällä.

Tänään olikin uutisissa, että rintasyöpä on lisääntynyt vanhempien naisten keskuudessa. Ilmeisesti hormoonikorvaushoidot alkavat nyt näkyä. Vaikka meitä nuorempia tuntuu olevan sankka joukko, tilastojen mukaan nuorempien ikäluokkien rintasyöpätapaukset eivät ole lisääntyneet. Kai se on uskottava, kun oikein uutisissa sanottiin.

7 kommenttia:

Kitsune kirjoitti...

Tervetuloa takaisin kotimaahan, hienoa että teillä oli onnistunut reissu!

Hauska sattuma tuo että törmäsitte tuttuihin. :)

Unknown kirjoitti...

Moooiii!! Tervetuloa takaisin kotimaahan!
Juurikin eilen mietiskelin, että kauankos teidän piti siellä reissussa olla ja tulin piipahtamaan blogissasi. Täällähän oli sitten ihka uusi kirjoitus.

Mitä Ainolle kuuluu? Oli varmasti ihan tohkeissaa, kun haitte sen vaaleanpunaisesta hoidosta? Häntä heilunut varmaan niin lujaa, että hyvä ettei irronnut vai?

Mukavalta kuullosti reissunne!!

Tilu kirjoitti...

Kiitos, Kitsune ja Sanna. Kotiin on aina mukava tulla hyvänkin reissun jälkeen.

Aino oli viihtynyt hoitopaikassaan oikein hyvin ja oli pomottanut muita hoidossa olleita pieniä poikakoiria. Häntä tosiaankin oli irrota jengoistaan kotiin tullessaan, mutta nyt se on vain nukkunut. Sillä on tainnut olla henkisesti rankka viikko.

Anonyymi kirjoitti...

Tervetuloa kotiin. Ei täällä mitään uutiskynnystä ylittävää ole tapahtunut. Mitä nyt iki-Ike taas.

Uusi menopeli ja tekstiilit korkattu ja hyviksi havaittu, toivon. Mukavassakin reissussa rähjääntyy, Ainot ja ihmiset, mutta hyvää varmaan teki maiseman vaihdos. Kesä jatkukoon.

Tee ‎| teehki@gmail.com kirjoitti...

Kiva kuulla, että teillä on ollut hyvä reissu ja tuttujakin olette tavanneet :) Aika hauska kyllä, että sitä ei tosiaan törmää usein tuttuihin kun lähtee "kylille" ja teille osui sitten Legolandissa jopa kahdet tutut sattumalta kohdalle!

Hieno kuva ja erikoinen tapaus!

betty kirjoitti...

Teretulemas kotiin, kelien puolesta ette ole mitään menettäneet, luonto on täällä huolehtinut kastelusta.
Hassuja sattumuksia, usein kuulee että suomalaisiin törmää mitä merkillisimmissä paikoissa, mutta että kahdet tututkin !

Lasten hoksauksen ovat aina niin ihania, ihailtavaa loogisuutta. Meillä niitä on useita jäänyt elämään lentävinä lauseina. Kunpa vaan muistaisi kaikki, olisi ehkä pitänyt kerätä siihen Kulta-aika lapsuuden -kirjaan.

tiina kirjoitti...

Mukavan kuuloinen reissu -ja taas jaksaa:) Alkukesä tapaa säiden puolesta olla oivallista reissuaikaa, yleensä kaikkialla muualla on takuuvarmasti lämpimämpää..

Mekin seurasimme reissun aikan kotikylän säätä, heikolta näytti. Kympin päälle kuitenkin, ja välillä jopa aurinkoista. Kotiin soitettaessa lapset väittivät, että on aivan helle, ja että ukki suihkuttaa heitä puutarhaletkulla.. Että korvien välissä se on tuo säätilakin:)

Aurinkoa tai ei, akut on ladattu! Kivoja kotipäiviä!