sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Kirpsakkaa keliä

Heips
Terveisiä täältä hyytävästä pakkaskelistä.
Taas on vierähtänyt tovi kuulumisten päivityksestä. Arki junnaa tasaisena, joten paljoa ei uutta kirjoitettavaa ole ilmaantunut. Elämä on taas sitä samaa jatkumaa: aamulla väsyneenä ylös- pikaiset kaffet- poikien herätys ja naputus: syöppäs nyt, pueppas nyt, kampaahan tukka, missäs on sun hanskat, muista ottaa reppu- sitten töihin- naputtele päivä tietokonetta, välillä ruokatauko ja kaffepaussi- kotiin, tee ruuat, vahdi läksyt, lataa pyykkikone, järjestele paikkoja ja pientä tv: n töllötystä- iltapalaa pojille ja naputusta; syöppäs nyt, aamulla on aikainen herätys, pueppas nyt se yöpuku, pese hampaat ja hoida vessahommat- onko nyt varmasti kaikki huomiset kirjat repussa?, kun trio on pedissä on hetki aikaa pilkkiä taas tv:n äärellä ja sitten on aika laittaa itse maaten- herää klo 24, herää klo 02 valveilla 1-2 tuntia, herää klo 05 ja joko vielä pieni nukahdus tai vääntelehtimistä kello kuuteen ja taas väsyneenä ylös. Tätä samaa taas seuraavana päivänä.

Onhan se onni, että on terveet pojat, vakituinen työ, terveyttä sen hoitamiseen ja taattu toimeentulo, mutta jotenkin tuo pakonomainen , muottiin valettu päivärytmi välillä tuntuu vähän tympeälle.

Kaiketi nuo huonosti nukutut yöt nahistuttavat pikkuhiljaa. Jatkuva väsymyksen tunne lannistaa.
Ensi viikolla on työkokeilun tiimoilla taas seurantakäynti työterveyslääkärille- täytyy muistaa pyytää verikokeille, jotta saadaan poissuljettua syyt, joita ei sanota ääneen, vetämättömälle olotilalle.
Tulispa nyt jo kevät, tämä jatkuva pakkassääkin alkaa jo ottamaan pannuun.

Tulihan mutinaa kerrakseen.
Voikaahan hyvin kaikki kanssasisaret ja muutkin lukijat.

5 kommenttia:

pirtsikka kirjoitti...

Minkähän takia meillä näyttää aikas monella olevan tuota "katkonukkumista" ? Mulla on ihan samanlaista - rättiväsyneenä maate, sitten merkillisiä herätyksiä ja virkeitä oloja keskellä yötä eikä aviomiehen kuorsaus helpota mitenkään. Hyvä, että pääset juttelemaan työterveyslääkärin kanssa aiheesta. Voi hyvin ja odotellaan kevättä.

Tee ‎| teehki@gmail.com kirjoitti...

Eiköhän se kuulu niihin mummo-oireisiin tuo katkonainen uni..? On varmasti raskasta, kun on katkonaisen yön päälle useampi peräänkatsottava oman töihin lähdön lisäksi :P Jos nyt työtön pitää jossain välissä olla, niin tässä välissä se ainakin helpottaa arkea..

Hyvää vointia ja kevään odotusta ♥

Anonyymi kirjoitti...

Nuo yöt ei todellakaan kuulosta hyvältä. Et tuota valvomista pitkään jaksa - tai ainakaan arjen pyöritystä noin vähillä unilla! Ehdottomasti siitä puhe lääkärin kanssa. Eiköhän ne ole nämä keinotekoiset vaihdevuodet, jotka meitä valvottaa ja väsyttää. Nekin.

Pakkanen ja lumi alkaisivat täälläkin jo riittämään. Kaunis, aurinkoinen päivä meni sisällä, kun ei minun monoilla ainakaan tarkene näin kylmällä hiihtää. Kävelylenkille tietysti olisi voinut mennä, mutta kun otti päähän. (Pohjoisen porukat saa nyt nauraa ihan vapaasti!)

Hyvää ystävänpäivää huomiselle ja parempaa vointia!

olga kirjoitti...

Sitähän se on tämä elämä, tasaista junnaamista.

Kurjaa tuo heräily, minäkin viimeksi silloin juuri Tamofenin kanssa heräilin, nyt nukun kuin tukki. Femar väsyttää selvästi, mutta hyvä on se puoli, että nukkuu yöllä hyvin.

Pakkanen ja lumi ei enää jaksa innostaa, kevättä odottaa jo kovasti.

Anonyymi kirjoitti...

Onko Suomen Turku on hyytynyt pakkasiin, kun ei mitään kuulu?
Keittiön ikkunanäkymäpäivityksiä odotellessa...