tiistai 10. elokuuta 2010

On ilmoja pidellyt

Pöh, nyt piti palata kaupunkiin kun poikien koulu alkoi. Mökillä olisi ollut niin mukava olla vielä vähän aikaa kun ilmatkin ovat vielä lämpöisiä. Mies lähti tänään loppuviikoksi kirvesmiehen kanssa mökkiä kunnostamaan, joten remppa sentään etenee. Viimepäivinä saaressa ilmat kylläkin heittelehtivät aivan laidasta laitaan. Oli upeita hellepäiviä, hirmumyrskyä ja mahtavia ukkosenilmoja. Tuntuu, että nuo saaressa vietetyt viikot ovat palauttaneet voimia roppakaupalla. Siellä tulee oltua ulkona lähes kokopäiväisesti, harrastettua hyötyliikuntaa, elo on kiireetöntä ja ilma puhdasta.


Tällä viikolla on vihdoin työkokeilun palaveri, johon osallistuu lisäkseni työterveyslääkäri ja esimieheni. Silloin saan varmastikin tietää, miten tuo työkokeilu käytännössä toimii. Vähän hermostuttaa, miten sitä enää osaa yhtään mitään työtehtäviä tehdäkkään vuoden tauon jälkeen ja miten sytöhoitojen pehmittämät aivot pelittävät. No, kaipa ne siitä virkoavat. Onhan tuo työhönpaluu eräänlainen merkkipaalu, että hoidot on ohi ja elämä palaa arkeen. Kuun loppupuolella  on ensimmäinen kontrollikäynti hoitojen jälkeen, mutta se on ilmeisesti vaan näyttäytyminen ilman mitään kummempia tutkimuksia tai kuvauksia. Jotenkin itsellä on sellainen olo, että haluaisin kunnon syyniin. kuvattaisiin koko kroppa päästä varpaisiin, niin saisi rauhan ettei ainakaan nyt ole mitään pesäkkeitä missään kasvamassa.

Taistelutahtoa teille, joilla hoidot ovat menossa ja peukkuja teille, jotka odottavat tutkimustuloksia.
Voikaahan hyvin!

5 kommenttia:

Kitsune kirjoitti...

Mukavaa että voimat ovat saaressa palautuneet. Varmaan ottaa jonkin aikaa totutella takaisin työntekoon noin pitkän tauon jälkeen, mutta eiköhän se sieltä taas lähde. Toivottavasti työkokeilu antaa pehmeän laskun takaisin työelämään.

Tee kirjoitti...

Mukavan pehmeää työhönpaluuta saaressa kerätyin uusin voimin! Kyllä se olis kiva, jos meitä raatsittaisiin tutkia myös ilman selkeää vaivaa..

Hyviä vointeja!

betty kirjoitti...

Ihanaa, että olet saanut voimaantua saarella. Ihanaa ja tarpeellista. Arjessakin on taas sitten omat hyvät puolensa (niin mitä ne olivatkaan, en juuri nyt muista...).

Työhönkin taas sitten tottuu, tärkeätä on ottaa iisisti, ja olla itselleen lempeä.

Kontrollitoive on tuttu täälläkin. Aikanaan en päässyt levinneisyystutkimuksiin, olin juuri siinä rajalla että olin Taysin mukaan liian terve niihin. Mutta terveitä ollaan kunnes toisin todistetaan ! Mukavaa arkeen paluuta !

tiina kirjoitti...

Teidän saarielämä kuulostaa huisin ihanalta. Täysistä akuista huolimatta palailehan rauhassa sinne työelämään, heti ei tarvitse ottaa kiinni vuoden poissaoloa!

Hmm. Nuo kontrollit.. niitä olen nyt miettinyt, kun kesälomien takia omissani tuli kuukautta pitempi tauko, ja tuloksena olikin sitten jo isohko etäpesäke. Kuinkahan usein sitä pitäisi tutkittavana oikein käydä, että muutokset saataisiin ajoissa kiinni? Toisaalta, jossain tapauksessa sitä voi tuudittautua liikaakin siihen, ettei mitään viimeksi näkynyt, eikä osaa kuunnella oireitaan..

Tässä on kansantalous ja kannattavuus yhdessä kupissa, toisessa sitten jotain muuta. Ehdottoman tärkeää kuitenkin olisi, että mahdolliset oireet tutkittaisiin huolella. Itse koen, että näin on käynyt, toivottavasti myös muualla päin suomea homma toimii.

Tsemppiä äitillekin koulunaloitukseen;)
toivoo yks ope

rk kirjoitti...

Bettylle tiedoksi, että töissä on kivaa loman odotus ja palkkapäivät! Miten sen voi unohtaa?
Mukavalta kuulostaa tuo tilanteesi ja hyvältä se että työt vähitellen alkavat. Elämä palaa normaaliksi ja sairausjutut painuvat taka-alalle.
Alussa on outoa ja ehkä väsyttääkin, mutta varmasti nopeasti taidot ja rytmi palautuu. Onnea siihen matkaan ja iloa siitä että sairaus on voitettu!