lauantai 19. syyskuuta 2009

Haamusärkyjä


Olenhan kuullut juttuja, että esim. amputoidun jalan olemattomia varpaita saattaa särkeä. Mutta nyt olen saanut tuta noita tuntemuksia ihan henkilökohtaisesti.
Parina päivänä olen tuntenut aivan selvästi, että poistetun rinnan kohdalla nänniä kutittaisi.
Tuntuu tosi pöljältä raapia liivin päältä vaahtomuovitäytteitä. Tuntemus on todella vahva ja toden tuntuinen. Onkohan muilla ollut saman kaltaisia tuntoja?
Ensi viikko onkin täynnä ohjelmaa.
Maanantaina on TYKSissä oikean rinnan suurennettu mammografia ja mahdollisesti neulanäyte.
Keskiviikkona käyn otattamassa leikkaushaavasta hakaset pois. Haavaa peittävän teipin päätin ottaa itse pois ennen hakasten poistoa. Niin tiukassa teipit ovat ihossa, että luulen niiden poiston olevan mukavampaa jos sen tekee itse.
Perjantaina on sitten ohjelmassa munasarjakystan uusinta ultraäänikontrolli.
Nyt täytyy pitää sormet ja varpaat pystyssä, että toisen rinnan magneettikuvalöydökset ovat vaan tavallisia kystia, joiksi ne ultraäänitutkimuksessa luokiteltiin.
Jotenkin tuntuisi tosi tylsältä jos nyt vielä tulisi leikkaus toiseenkin rintaan, kun ensimmäisestäkin leikkauksesta on toipuminen kesken. Tietysti pitää ajatella, että hyvä kun tutkivat ja jos jotain löytyy, niin se hoidetaan.

5 kommenttia:

Nina kirjoitti...

Tuohon haamusärkyyn rinnanpoiston osalta en osaa sanoa mitään omasta kokemuksesta, koska itselleni tehtiin osapoisto. Mutta amputoidun raajan aavesäryt yms tutnemukset ovat tosia. Hermoradat "muistavat" polkunsa eikä se muisti katkea vaikka raajaa ei olisi..

Tiukka viikko sinulla edessä, koita keräillä voimia ja mennä luottavaisin mielin tutkimuksiin. Vaikka asiaa pyörittelisi miten niin silti huonokin uutinen on hyvä, koska silloin asia on samantien hoidossa kuten itsekkin totesit.
..Ja kaunis kuva jälleen kerran:)

Leen@ kirjoitti...

Paitsi että se tyhjän paikan raapiminen tuntuu pöljälle niin se kuulostaa luettunakin melko pöljältä. Jotenkin tunnut hallitsevan komiikan silloinkin kun monen mielestä sitä ei olisi näköpiirissä. Positiivinen mieliala on kuitenkin se, mitä syöpä ei meiltä kokonaan vie jos panemme vastaan. Sinä tunut sen osaavan.

Tsemppiä uuden viikon menoihin. Kiireensä on sairaslomalaisellakin! Tuo hakasten poisto oli minulla ainakin ihan helppo toimenpide, niillä on sellaiset hyvät ottimet, minä jouduin opiskelijan koekaniiniksi ja hyvin onnistui kun ensimmäisistä pääsi.

Maanantain mammografiaa jännittelemme puolestasi niin sinä voit olla rentona!

Tilu kirjoitti...

Nina ja Leena kiitos kannustavista sanoista .
Kieltämättä huominen hiukkasen jännittää.

tiina kirjoitti...

Mielenkiintoista, että sinun haavasi on suljettu hakasilla. Minun vasemman rinnan kolo kursittiin langalla, tihein ja siistein pistoin. Laparotomiahaava taas niitattiin, monta kymmentä senttiä pitkä komea haava. Ajattelin, että hakasten käyttö olisi ollut mieslääkärin laiskuutta (rinnan leikkasi naisplastiikkakirurgi), mutta näin vuosi jälkeenpäin täytyy sanoa, että hakashaava on sievempi. Ei sillä, että arpiani julkisesti esittelisin.. Paranemisessa ei minusta ollut mainittavaa eroa.

Omalla kohdallani tutkitaan myös tervettä rintaa tavallista tarkemmin, johtuu ennustetekijöistä. Jännitän puolestasi.. Voimia tulevan viikon koitoksiin!

Allu kirjoitti...

Kuulin radiossa kerran mielenkiintoisen raportin haamusärystä ja miten sitä voidaan hoitaa peiliterapialla, jonka avulla ongelma saadaan pois aivoista. Netistä löytyy tietoa englanniksikin hakusanalla mirrorbox therapy. Sellainen kannattaa varmaan, jos on esimerkiksi raaja(t) amputoitu. Jaksamisia sinulle ja pidän peukkua pystyssä, ettei enää löydy yllätyksiä.